Kiestingistä Viipuriin

AiheKyseessä ei ole sankaritarina, vaan hämmentävä kuvaus siitä, miten myöhempi isäni, 19-vuotias hämmentynyt raumalaispoika astui ilman sotilaskoulutusta palvelukseen Oulun läänissä muodostettuihin joukkoihin ja sai kunnollisen sotilaskoulutuksen vasta sodan päätösvaiheessa, minkä jälkeen hänet kotiutettiin suoraan upseerikoulusta. Mainittavaa suunnitelmallisuutta tästä järjestyksestä on vaikea löytää.Sodan merkittävin menetys suvulle oli isäni sisaren Kirstin kuoleminen tuberkuloosiin syksyllä 1944 sodan NL:a vastaan jo päätyttyä. Tuberkuloosin hän oli ilmeisesti saanut sotaponnisteluihin liittyneessä työpalvelussa.Aiheen käsittelyIsäni kirjoittama teksti, jota kokonaisuudessaan ei ole missään julkaistu, on kursiivilla. Mukana on mm. kuvaus joutumisesta saksalaisten Stukien tahattoman pommituksen kohteeksi. Aiheen rajaus on vaativa tehtävä, sillä yhden suomalaisen rykmentin vaiheista tiedotti jopa Hitlerin päämaja. Toisaalta kirjoittamassani tekstissä pyritään katsomaan yleisen ja yksityisen välistä suhdetta, yhden miehen ainutkertaista elämää historian detaljina.Tutkimuksellisia ansioitaKirjallisuudessa on yleensä korostettu saksalaisten sotilaitten kelpaamattomuutta korpisotaan. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että paremminkin syynä oli joukkojen liian pieni määrä ja ripottelu laajalle alueelle ilman reservejä tai riittävää ennakkotietoa tiestöstä. Lopputulokseksi jäi, että yksi suomalainen rykmentti, jossa isäni palveli, pääsi paljon pidemmälle kuin suurvallan kaksi armeijakuntaa.Saksalaisten joukkojen vähäisyys johtui suomalaisten käsityksestä, ettei pohjoisilla tiesuunnilla voinut huoltaa yli kahden divisioonan voimia tiesuuntaa kohti. Käsitys oli väärä, koska 1944 syksyllä pohjoisessa oli Suomella, Saksalla ja NL:lla yhteensä puoli miljoonaa miestä ja saksalaisilla varastoja jopa liiaksi asti.OheisaineistoIsäni jäämistössä on useita kymmeniä valokuvia, joukossa mielenkiintoisia kuvia ilman aiempaa julkisuutta. Upseerikoulun oppilasmateriaalia on skannattu näytteeksi. Karttoja on kolme.