JuhtimÀki sijaitsee Ikaalisten itÀisellÀ laidalla sijaiten osin YlöjÀrven (aiemmin Kurun) puolella. Osa Seitsemisen kansallispuistosta si-jaitsee kylÀn alueella. JuhtimÀkeÀ onkin aina pidetty syrjÀise
JuhtimÀki sijaitsee Ikaalisten itÀisellÀ laidalla sijaiten osin YlöjÀrven (aiemmin Kurun) puolella. Osa Seitsemisen kansallispuistosta si-jaitsee kylÀn alueella. JuhtimÀkeÀ onkin aina pidetty syrjÀisenÀ kylÀnÀ, suoranaisena erÀmaana.JuhtimÀki kuuluu KyrösjÀrven vesistöön ja ennen varsinaista asu-tusta siellÀ olikin KyrösjÀrven rantakylien erÀmaita. Kustaa Vaasa avasi erÀmaat 1500-luvun puolivÀlissÀ. Rantakylien asukkaat eivÀt kuitenkaan olleet halukkaita asettumaan ansapolkujensa varteen pysyvÀsti ja niinpÀ pysyvÀ asutus tuli Ruoveden suunnalta. Ensim-mÀiset asukkaat olivat Rautalammilta Savosta Ruovedelle muutta-neita. JuhtimÀkihÀn on tyypillinen vaarakylÀ, jollaisia savolaiset mielellÀÀn perustivat. Perustamisensa aikana JuhtimÀki kuului Ruoveteen, josta se siirrettiin Kyröön vuonna 1584. JuhtimÀen siirtyessÀ Ruoveden pitÀjÀstÀ Kyrön pitÀjÀÀn kylÀÀn kuului neljÀ kantataloa ja talojen lukumÀÀrÀ pysyi samana seuraa-vat 200 vuotta. Vasta lainsÀÀdÀnnön muutokset, jotka sallivat torppien perustamiseen myös talonpoikaistaloihin, avasivat mah-dollisuudet asutuksen laajentumiselle ja mahdollisuutta todella kÀytettiin runsain mitoin.SyrjÀisestÀ sijainnistaan huolimatta kylÀllÀ on rikas ja mielenkiin-toinen historia. SiellÀ on ollut paperitehdas, jossa on tehty vÀÀrÀÀ rahaa, sieltÀ on kerÀtty runoja, poltettu tervaa ja hiiltÀ ja viety lai-van mastopuita maailmalle. Yksi kylÀn erikoisuuksista on sen kuuluminen kahteen kuntaan, sillÀ osa kylÀstÀ kuuluu YlöjÀrven kuntaan. Alkuaan kyse oli Ku-rusta ja sen mukaan puhuttiin Kurun JuhtimÀestÀ. TÀhÀn liittyy myös se seikka, ettÀ Kurun kirkolle oli JuhtimÀestÀ huomattavasti lyhyempi ja helpompi matka kuin Ikaalisten kirkolle, joten myös Ikaalisten puolella asuvilla oli oikeus kÀydÀ Kurun kirkossa.