Tunne itsesi on kreikkalaisten filosofien jo yli 2000- vuotta sitten eurooppalaiselle kulttuurille tarjoama elÀmÀnohje ja haaste itsetuntemuksen kehittÀmiseen. Lause painottaa ihmisessÀ itsessÀÀn asuv
Tunne itsesi on kreikkalaisten filosofien jo yli 2000- vuotta sitten eurooppalaiselle kulttuurille tarjoama elÀmÀnohje ja haaste itsetuntemuksen kehittÀmiseen. Lause painottaa ihmisessÀ itsessÀÀn asuvan tiedon ja ymmÀrryksen merkitystÀ inhimillisen viisauden lÀhteenÀ. ItsensÀ tunteminen edellyttÀÀ kuitenkin enemmÀn kuin tietoa ihmistÀ ympÀröivÀstÀ, aistein havaittavasta todellisuudesta. Aistien vÀlityksellÀ saatava tieto itsestÀ jÀÀ aina rajalliseksi. Se ei koskaan voi yhdistÀÀ ihmistÀ olemassaolon syvempiin ulottuvuuksiin.Kaksituhatta vuotta on hyvin lyhyt aika ihmisen kehityshistoriassa, eikÀ hÀnen itsetuntemuksessaan nÀytÀ tapahtuneet tÀnÀ aikana kovinkaan merkittÀvÀÀ kehitystÀ. Huolimatta aistien vÀlityksellÀ saatavissa olevan empiirisen tiedon valtavasta kasvusta, ihminen ei vielÀkÀÀn valtavirtaisesti tiedÀ kuka hÀn pohjimmiltaan on. Moderni tiede ei ole sitÀ hÀnelle kyennyt selvittÀmÀÀn. Tieteellinen tutkimus onkin lÀhes tÀysin luopunut tÀmÀn tyyppisistÀ pohdinnoista ja suuntautunut pÀÀosin toisaalle. Valistuksen synnyttÀmÀ tiedekÀsitys on vÀhitellen sivuuttanut kaikki antiikin filosofien kiusalliset kysymykset aistihavaintoja syvemmÀn tiedon olemassaolosta. Tiede on suuntautunut nykyisin pÀÀasiassa erilaisten tietÀvien koneiden kehittÀmiseen, joiden se ehkÀ uskoo joskus kykenevÀn selvittÀmÀÀn myös sen, mikÀ ihminen pohjimmiltaan on. Filosofisen viisauden ja itsetuntemuksen tavoittelu on kulttuuristamme samalla kadonnut. Kirja avaa nÀkökulmia tiedon problemaattiseen kÀsitteeseen. Se yrittÀÀ omalta osaltaan synnyttÀÀ uutta vuoropuhelua modernin tieteen ja vuosituhansien takaa periytyvien viisauden traditioiden vÀlille.